Siviililain mukaan velallinen voidaan vapauttaa sopimuksen mukaisesta vastuusta, jos hän pystyy osoittamaan, että velvoitteiden rikkominen johtui ylivoimaisesta esteestä. Tällaisia olosuhteita kutsutaan myös ylivoimaiseksi esteeksi.
Määritelmä ja merkit ylivoimaisesta esteestä
Ylivoimainen este mainitaan Venäjän federaation siviililain 401 §: n kolmannessa kohdassa. Ne määritellään "äärimmäisiksi ja väistämättömiksi tietyissä olosuhteissa". Kansainvälinen eikä kotimainen oikeudellinen kehys ei kuitenkaan sisällä täydellistä ja pakollista luetteloa niistä, joten jos sopimuksessa ei ole erityistä luetteloa olosuhteista, joita osapuolet pitävät ylittämättöminä, väistämättä syntyy myöhemmin erimielisyyksiä. Siksi olisi suositeltavaa määrätä sopimuksessa seuraavat olosuhteet: tulvat, maanjäristykset, tulipalot, liikenneonnettomuudet, kieltävien määräysten julkaiseminen, kansalaisrauhat, mellakat, sota ja vihamielisyydet, henkilöstön lakot. Ylivoimaisella esteellä on yhteisiä merkkejä äärimmäisyydestä, väistämättömyydestä, odottamattomuudesta. Tällaisten olosuhteiden tulisi olla luonteeltaan ulkoisia, ja niiden tulisi ilmetä sopimuksen tekemisen jälkeen.
Jos sopimusvelvoitteiden täyttämisen este on luonteeltaan väliaikainen, urakoitsija vapautetaan vastuusta vain ajaksi, jona tämä este esiintyy.
Ylivoimainen este: kiistanalaiset kysymykset
Julkisen elämän ilmiöiden (mellakat, sotilasoperaatiot, saartot ja lakot) omistaminen ylivoimaiselle esteelle on kiistanalainen kysymys. Neuvostoliiton siviililainsäädännössä oli pitkään ollut mielipide, että tällaista viittausta yhteiskunnallisiin ilmiöihin vastustamattomana voimana ei voida hyväksyä. Tällä hetkellä kaikkia näitä olosuhteita ei voida pitää ylivoimaisena esteenä. Esimerkiksi jos sotatila kestää pitkään, se menettää arvaamattomuuden merkin eikä sitä siksi voida pitää ylivoimaisena esteenä.
Tuhopoltto on myös kiistanalainen tuomioistuimissa. On tarpeen todistaa, että tällaisissa olosuhteissa on kaikki ylivoimaisen esteen merkit ja vahingon aiheuttamiseen syyllisiä henkilöitä ei tunneta.
Kotimainen oikeuskäytäntö on myös varovainen arvioidessaan lakkoa. Uskotaan, että vain kokonaisten teollisuudenalojen lakot voidaan katsoa johtuvan ylivoimaisesta esteestä, koska yhden organisaation työn lopettaminen voidaan aiheuttaa tarkoituksella. Kiistanalainen on kysymys rikosten (esim. Terrori-iskut) määrittelemisestä ylivoimaiseksi esteeksi. Tällä hetkellä vallitseva näkemys kiistää heidän suhtautumisensa ylivoimaisen esteen olosuhteisiin. Ne voidaan kuitenkin luokitella ylivoimaiseksi esteeksi, jos osoitetaan, että niillä on kaikki tarvittavat ominaisuudet.