Arvokkaita mineraaleja - öljyä ja kaasua - käytetään aktiivisesti teollisuudessa, mutta niiden erityispiirteenä on, että niillä on monia hyödyllisiä elementtejä, joita ihmiset ovat myös löytäneet.
Öljy kuuluu palaviin mineraaleihin, sillä on monimutkainen kemiallinen koostumus, joka sisältää suuren määrän hiilivetyjä sekä paljon siihen liittyviä kaasuja. Pohjimmiltaan se on metaania, typpeä, rikkivetyä, argonia. Öljyntuotannon aikana, kun se nostetaan pinnalle maasta, jossa paine on paljon alhaisempi, kaasut alkavat kehittyä aktiivisesti, ja näiden prosessien seurauksena vapautuu paljon lämpöä.
Kaasut
Yhdistetyt kaasut saadaan öljynjalostuksella erityislaitoksissa. Liittyvät kaasut sisältävät etaania ja propaania, jotka muutetaan propyleeniksi ja eteeniksi dehydrausprosessia käyttämällä. Nestekaasu saadaan propaanin ja butaanin seoksesta, jota käytetään jokapäiväisessä elämässä.
Nesteet
Öljy on myös raaka-aine polttoaineen saamiseksi moottoriyksiköille. Öljynkäsittely tapahtuu tislaamalla korkeiden lämpötilojen vaikutuksesta, minkä vuoksi hiilivedyt hajoavat komponenteiksi, joista lopputuotteet ovat jo saatu. Nämä ovat bensiini, kerosiini, diesel ja polttoöljy.
Bensiiniä käytetään polttoaineena autojen moottoreissa, puhdistettua kerosiinia - lentokoneiden ja rakettikompleksien osalta, dieseliä käytetään laitteiden dieselmoottoreiden tankkaamiseen. Polttoöljyä käytetään polttoainemateriaalina kattiloissa, ja kun se tislataan, saadaan voiteluöljyjä. Loput tuotteesta kutsutaan tervaksi, josta saadaan bitumia, jota käytetään laajalti tienrakennuksessa.
Synteettiset tuotteet
Öljy ja hiili liittyvät läheisesti toisiinsa. Niiden ero on vedyn pitoisuudessa niiden koostumuksessa. Synteettisen öljyn ominaisuudet ovat hyvin lähellä luonnollisia. Se valmistetaan rikastamalla kivihiiltä korkeiden lämpötilojen ja paineen vaikutuksesta vedyllä. Nestemäisenä liuottimena käytetään valmiita synteettisiä öljyjä tai niiden jäännöksiä. Kiinteästä tilasta nestemäiseen tilaan siirtymisen nopeuttamiseksi kammioon syötetään luonnollista vetyä.
Kivihiilen käsittely koksaamalla tapahtuu erityisissä uuneissa, joissa ei ole happea, jolloin kemiallisten muutosten seurauksena se muodostaa metallurgiassa käytettävän koksin ja koksiuunikaasun, joka kondensoituneena muodostaa ammoniakkivettä ja kivihiilitervaa. Kun hiili on kuivatislattu, saadaan tervaa; sideaineena sitä käytetään laajalti rakentamisessa ja kattomateriaalien luomisessa. Maataloudessa laajalti käytetyt kemialliset lannoitteet saadaan ammoniakista.
Tulevaisuudessa monet maat käyttävät hiilestä saatuja synteettisiä hiilivetyjä maan polttoainetaseessa, koska se on taloudellisesti kannattavaa, ja tällä tavalla saadut tuotteet saastuttavat ympäristöä paljon vähemmän.
