Islamia pidetään nuorimpana muiden maailman uskontojen joukossa. Sen alkuperän historialliset päivämäärät määräytyvät 7. vuosisadalla. Sen kehto oli Mekka ja Medina, joita kaikkien uskontojen edustajat kunnioittavat. Islamin hajoamisen syy oli poliittinen taistelu ja kolmannen vanhurskaan kalifin murha. Jaon seurauksena muodostui kolme pääsuuntaa.
Ohjeet
Vaihe 1
Vuonna 656, Uthman ibn Affanin kuoleman jälkeen, kalifin virka annettiin Ali ibn Abu Talibille, profeetta Muhammadin vävylle. Monet kuitenkin epäilivät Alia osallistumisesta entisen kalifin murhaan. Syyrian kuvernööri Muawiya ibn Abu Sufyan kieltäytyi vannomasta uskollisuutta Alille, joka johti Saffinin taisteluun.
Vaihe 2
Alin päättämättömyys sodan toteuttamisessa kylvää sotilaiden epäilyjä, ja 12 000 jätti armeijan. Asettuessaan Irakiin he alkoivat kutsua itseään kharijiteiksi, joka käännetään arabiasta "puhujiksi". Tämä oli ensimmäinen suuri haara yhden uskonnon sisällä.
Vaihe 3
Viisi vuotta myöhemmin Ali ibn Abu Talib tapettiin. Mu'awiyah nimitettiin kalifiksi. Osa muslimeista pysyi kuitenkin uskollisena Ali-dynastialle. Siten islamilainen maailma jakautui sunneille, jotka tunnustivat uuden kalifin ja Umayyad-dynastian vallan, ja šiiteille, jotka uskovat edelleen, että valta kuuluu laillisesti Alin jälkeläisiin. Kharijilaiset eivät kuitenkaan liittyneet mihinkään haaraan.
Vaihe 4
87% muslimeista on sunneja. Ylivoimainen enemmistö on edustettuna Lähi-idän, Keski- ja Etelä-Aasian maissa sekä Pohjois-Afrikassa. Oikeudellisissa asioissa sunniitit käyttävät yhtä neljästä sunni-lakikoulusta. Sunnin haaraan kuuluvat Arabiemiirikunnissa, Saudi-Arabiassa, Kuwaitissa ja Qatarissa elävät salafit sekä sufit.
Vaihe 5
Toiseksi suurin muslimiryhmä on shiiitit, joiden osuus muslimeista on 12-13%. Shiitti-ryhmä on jaettu useisiin alaryhmiin. Azerbaidžan, Iran, Irak, Bahrain ja Libanon ovat maltillisia twelveriläisiä; Saudi-Arabia, Jemen, pienet ryhmät Irakissa ja Iranissa - zaidit; Turkki ja Syyria ovat äärimmäisiä shia Ismailis. Irakissa asuu 40% kaikista shiiteistä maailmassa.
Vaihe 6
Kharijiiteilla on uskonnollisia näkemyksiä, jotka ovat monessa suhteessa päällekkäisiä sunnien kanssa. Kharijitit tunnustavat kuitenkin kaksi ensimmäistä kalifia, Umar ibn Khattab ja Abu Bakr, laillisiksi. Usmania, Aliä ja kaikkia muita ei tunneta tästä haarasta.
Vaihe 7
Kharijitit jaettiin koko olemassaolonsa historian ajan moniin virtauksiin: Ajradis ja Ibadis, Bayhasites ja Azrakits, Najdatis ja Muhakkimites, Sufris ja Saalabs. Suurimmasta osasta heistä on tullut uskonnollista historiaa tai heitä edustavat pienryhmät. Ainoat poikkeukset ovat Ibadit, joihin kuuluu suurin osa Omanin väestöstä.
Vaihe 8
Jako ei rajoitu kolmeen islamilaisiin uskontokuntiin. Maailmassa on islamilaisiin lakeihin perustuvia liikkeitä, esimerkiksi koranismi.
