Kompassilla oli erittäin tärkeä rooli navigoinnin kehittämisessä. Yksikään alus, joka lähti pitkälle matkalle, voisi tehdä ilman tätä laitetta. Monta vuosisataa sitten keksitty kompassi palvelee edelleen säännöllisesti paitsi merimiehiä myös maamatkailijoita, eivätkä aio luopua asemastaan nykyaikaisempien navigointivälineiden hyökkäyksen alla.
Kompassi on ihmiskunnan suurin keksintö
Kompassin luominen ja laaja käyttöönotto antoi sysäyksen paitsi maantieteellisille löytöille, mutta myös mahdollisti paremmin ymmärtää sähkö- ja magneettikentän välisen suhteen. Kompassin käytön alkamisen jälkeen alkoi ilmestyä uusia tieteellisen tiedon haaroja.
Kompassi, jossa on magneettineula, avautuu ihmiskunnalle paitsi maapallolle, myös fyysiselle maailmalle kaikessa monimuotoisuudessaan.
Kompassin ominaisuuksien löytämisen ensisijaisuuden kiistävät useat kansakunnat: intialaiset, arabit ja kiinalaiset, italialaiset ja brittiläiset. Nykyään on erittäin vaikea luotettavasti määrittää, kenelle kompassin keksintö kuuluu. Monet johtopäätökset tehdään vain historioitsijoiden, arkeologien ja fyysikkojen esittämistä oletuksista. Valitettavasti monet todisteet ja asiakirjat, jotka voisivat valaista tätä asiaa, eivät ole säilyneet tai ovat säilyneet tähän päivään asti vääristyneessä muodossa.
Missä kompassi ilmestyi ensimmäisen kerran?
Yksi yleisimmistä versioista kertoo, että kompassi keksittiin Kiinassa noin viisituhatta vuotta sitten ("Astrolabesta navigointikompleksiin", V. Koryakin, A. Khrebtov, 1994). Kiinalaiset kutsuivat malmipaloja, joilla oli upea ominaisuus houkutella pieniä metalliesineitä itselleen, "rakastava kivi" tai "äidin rakkauden kivi". Kiinalaiset huomasivat ensimmäisenä taikakiven ominaisuudet. Jos se olisi muotoinen kuin pitkänomainen esine ja ripustettu langalle, se miehittäisi tietyn aseman osoittamalla toisen pään etelään ja toisen pohjoiseen.
Oli yllättävää, että”nuoli”, joka erotettiin paikastaan, palasi epäröinnin jälkeen alkuperäiseen asentoonsa. Kiinalaisissa aikakirjoissa on viitteitä siitä, että matkailijat käyttivät tätä magneettikiven ominaisuutta oikean sijainnin määrittämiseen aavikoilla liikkuessaan, kun päivänvaloa ja tähtiä ei ollut näkyvissä taivaalla.
Ensimmäistä kiinalaista kompassia käytettiin, kun asuntovaunut liikkuivat Gobin aavikon läpi.
Paljon myöhemmin magneettia alettiin käyttää navigointiin navigoinnissa. Kiinalaisten lähteiden mukaan merimiehet alkoivat noin 5. – 4. Vuosisadalla eKr käyttää magneettikivellä hierottua ja silkkilangasta ripustettua metallineulaa. On yllättävää, että tuolloin kompassi ei päässyt Intiaan ja Eurooppaan, koska silloin Kiinan ja näiden alueiden välillä meriliikenne oli jo muodostumassa. Mutta tuon ajan kreikkalaiset kirjoittajat eivät maininneet kompassia.
Uskotaan, että kompassi tuli Eurooppaan aikaisintaan 3. vuosisadalla eKr. Arabialaisten merimiesten kautta, jotka kyntivät Välimeren vesiä. Jotkut tutkijat eivät kuitenkaan sulje pois sitä, että eurooppalaiset keksivät tämän hyödyllisen laitteen uudelleen ja löysivät itsenäisesti ohuelle langalle ripustetun magneettisen nuolen tuottaman vaikutuksen.
