Ilmaus "ei kaikki talot" on hyvin antiikin ja melko epätyypillinen fraseologisesti. Toisin kuin useimmat fraaseologiset yksiköt, se ei pehmennä lausunnon negatiivista merkitystä, vaan päinvastoin vahvistaa sitä. Mistä se tuli ja mitä ilmaus "ei kaikki kotona" tarkoittaa.
Se on välttämätöntä
- - fraaseologisten yksiköiden sanakirja
- - kirjalliset lähteet
Ohjeet
Vaihe 1
Tämä fraaseologinen yksikkö ilmestyi samanaikaisesti useilla slaavilaisilla kielillä. Siksi ne, jotka pitävät häntä venäläisenä alkuperänä, ovat väärässä. "Ei lainkaan kotona", "ei lainkaan kotona", "nie wszyscy w domu", "nemít vsech doma" voi esiintyä paitsi venäläiselle myös valkovenäläiselle, ukrainalaiselle, puolalaiselle, tšekkiläiselle. Tälle saalislausekkeelle ei ole yhtä kirjoittajaa. Se on todella suosittu, jopa kansainvälinen. Mutta sen etymologia voidaan jäljittää.
Vaihe 2
Ilmaisu "ei kaikki talot" on rakennettu arkkityyppien vastakohtana: "täydellinen - epätäydellinen (koko - viallinen)". Ilmaus perustuu talon kuvaan, joka monille ihmisille yksilöi kuvan maailman koskemattomuudesta. Varsinkin jos talo on täynnä: suuri perhe, monet lapset, isoäidit, isoisät ja muut sukulaiset. Jos talo on täynnä (kaikki talot), järjestys hallitsee yhden perheen maailmassa. Tässä mielessä "perheen" metafora havainnollistaa yksilön älyllisen tilan eheyttä, jota verrataan kokonaisen perheen eheyteen.
Vaihe 3
Kaikkien kotitalouden jäsenten läsnäolo talossa on järjestystä, johdonmukaisuutta, rikas sisäinen elämä. Joku poissaolo (useista syistä, mutta useimmiten kuolema, kuolema sodassa, lapsen kuolema lapsenkengissä ja muut suuret perheet yleensä kohdanneet onnettomuudet) aiheuttaa talon "epätäydellisyyden", joka siirtyy "epätäydellisyyteen" ihmisen sisäisestä maailmasta. "Täydellisyyden" puuttumisen seurauksena psyyke häiriintyy ja älyllinen toiminta kärsii. Siksi ilmaisu "ei kaikki kotona" saa ajan myötä ankaramman merkityksen - "kaikki eivät ole kunnossa pään kanssa". Kyse ei ole enää perheestä ja kodista, vaan siitä, että persoonallisuudella on häiriintynyt psyyke, aivotoiminta ja siten kyky hahmottaa riittävästi, mitä tapahtuu, käyttäytyä hyväksyttyjen normien mukaisesti.
Vaihe 4
Älyllistä "epätäydellisyyttä" ei tulkita tyhmyydeksi (synnynnäiseksi), vaan mielen riistoksi (hulluudeksi). Toisin sanoen ihmisestä, joka oli aiemmin älykäs, johtui joistakin ulkoisista tai sisäisistä tapahtumista, "ei täysin mielessä", ei täysin normaali.
