Työvoima on kaikkien ihmisten erityinen toiminta, jonka tarkoituksena on tyydyttää yhteiskunnan perustarpeet. Se voidaan suorittaa sekä erikoistyökalujen avulla että älyn kautta.
Ohjeet
Vaihe 1
On tavallista ymmärtää työvoimaa kaikilla toimilla, jotka yritykset ja maat järjestävät suurimman osan väestön työllistämiseksi. Tällöin useimmat ihmiset tulevat yhteisön eliitin, johon kuuluvat yritysten ja pankkien omistajat, hallintaan.
Vaihe 2
Jos katsomme henkilöä henkilöksi (ei osaksi yleistä järjestelmää), niin työ on hänen mielestään kaikkea, mitä hän on tehnyt elämässään tähän päivään asti. Jälleen tässä voimme jälleen erottaa henkisen ja teollisen saavutuksen. Vain harvat henkilöt menestyvät molemmissa asioissa. Työn aikana henkilö pyrkii kehittämään ja toteuttamaan henkisen ja fyysisen potentiaalinsa. Työ on suunniteltu yhdistämään ihmiskunta luontoon, vaikka usein osoittautuu, että jälkimmäinen muuttuu edistyksen ja ihmisen vuoksi.
Vaihe 3
Talousteorian kannalta työ on tärkein tuotantotekijä. Historiallinen materialismi tulkitsee tämän käsitteen eräänlaiseksi historian aineeksi, ihmisen pääasialliseksi toiminnaksi ja tapaksi. Koko sivilisaation olemassaolon ajan ihmiset ovat oppineet luomaan työvälineitä työn esineiden muuttamiseksi lopputuotteeksi, jota tarvitaan koko yhteiskunnan kehitykseen. Ajan myötä kova työ on korvattu monien prosessien automatisoimalla, mutta tämä konsepti ei ole menettänyt merkitystään ja voimaansa.
Vaihe 4
Kollektiivisen työn muoto johti tuotantosuhteiden syntymiseen. Työ on sosiaalinen käsite ja ilmiö. Siksi on suositeltavaa ottaa esiin tämän toiminnan järjestäminen. Ihmisten kielestä ja puheesta on juuri tullut tällainen hallinnan keino. Kaikki tämä auttoi ja auttaa edelleen toteuttamaan tämän tyyppisiä suhteita. Jokaisen ihmisen on, toiveistaan riippumatta, ymmärrettävä prosessin ydin ja osallistuttava työhönsä luomaan etuja itselleen ja kaikille eläville ihmisille.