Useimmissa maailman maissa käytetään useita kolikoita. Riippumatta siitä, kuinka ne korvataan kaikenlaisilla sähköisillä rahoilla ja muovikorteilla, kolikot ovat edelleen elossa ja yleisiä.
Kolikkoperinne
Kolikoiden liikkuvuuden suhteen Venäjä ei ole poikkeus, ja vaikka vielä niin kauan sitten kuuluisa penniäkin kuoli niukkojen kustannustensa vuoksi, metallirahaa on Venäjällä kuitenkin jo eri nimellisarvoissa.
Maailman kolikoiden perinteet eivät ole kovin erilaisia. Ainoa asia, joka muuttuu, on kolikoiden muotoilu ja niiden koostumus tai pikemminkin seos, josta ne on valmistettu.
Kuparipohjaisista seoksista on tullut perinteisiä kaikkialla maailmassa pitkään. Tässä ei ole mitään yllättävää, koska alun perin, jalometallien rahan lyönnistä siirtymisen jälkeen, kolikoissa hallitsi kupari. Neuvottelupalana kupariraha oli olemassa muinaisen Rooman aikoina.
Mistä kolikot on tehty?
Nykyaikaiset venäläiset kolikot eivät ole valmistettu yhdestä metallista tai seoksesta. Paljon riippuu liikkeeseenlaskuvuodesta ja nimellisarvosta.
Yhden ja viiden kopeikan kolikot valmistettiin teräksestä, jonka jälkeen päällystettiin kupronikkeli, joka edustaa ns. Verhottuja kolikoita.
Suurin osa ennen vuotta 2009 liikkeeseen lasketuista kymmenen ja viidenkymmenen kapeikan kolikoista valmistettiin erityisestä kupari-sinkkiseoksesta. Mutta vuodesta 2006 lähtien näitä kolikoita alettiin valmistaa teräksestä, joka oli verhottu Tompak-seoksella, joka luotiin kuparin, sinkin ja muiden elementtien perusteella.
Korkeamman rahayksikön kolikot, yksi ja kaksi ruplaa, valmistettiin alun perin kupronikkelistä. Tämä jatkui vuoteen 2009 asti, mutta myöhemmin niitä alettiin lyödä teräksellä ja päällystää nikkelillä.
Vuoteen 2009 asti viiden ruplan kolikoita lyödtiin kuparista kupronikkelipinnoituksella. Vasta vuodesta 2009 lähtien on aloitettu nikkeliseoksesta päällystettyjen viiden ruplan teräskolikoiden tuotanto.
Vuodesta 2009 lähtien messinkipinnoitetusta teräksestä on lyöty kymmenen ruplaa.
Historia
Mutta Venäjän kolikko ei aina vetäytynyt rautaa kohti. Oli aikakausi, jolloin bimetallirahaa, jota oli melko vaikea valmistaa, mutta joka oli tehokas, lyödtiin massalla. Joten vuonna 1991 lyötiin kymmenen ruplaa kolikko, jonka sisäosa valmistettiin kupari-sinkkiseoksesta ja ulompi kupronikkelistä.
Kolikon lyömisen lopettamisen jälkeen vuonna 1992 bimetallirahoja laskettiin liikkeeseen 50 ja 100 ruplaa.
Tällä hetkellä joukkokolikoiden lisäksi lyödään ajoittain keräily-, lahja- ja juhlarahoja. Heille he käyttävät kultaa, hopeaa, samaa bimetallia, sillä ainoalla erolla, että nykyaikaisissa juhlarahoissa on rengas kupari-sinkkiseosta ja ydin kuparinikkelistä.
