On vesistöjä, joilla ei ole suoraa yhteyttä mereen, useista syistä. Järvet ovat niitä, joiden syvyys on yli 2 metriä ja jotka ovat syntyneet luonnostaan.
Ohjeet
Vaihe 1
Järvi voi olla suljettu syvennys maan pinnalla tai vesimuodostumat, jotka ovat syntyneet maaperän geologisten liikkeiden tai kallion putoamisen seurauksena. Jos joki muuttaa kurssiaan, voi myös järvi ilmestyä vanhan polunsa paikalle. Tärkein kriteeri vesimuodostumien jakamisessa on niiden syvyys ja alkuperämuoto. Säiliöitä, joiden syvyys on alle 2 metriä ja pienikokoisia, kutsutaan useimmiten lampiksi. Tilapäisiä pieniä vesimuodostumia, jotka syntyvät pitkittyneiden sateiden tai kevätulvien seurauksena, kutsutaan lammikoiksi.
Vaihe 2
Depressioiden muodostumisesta johtuvat pysähtyneet vedet sijaitsevat useimmiten vuoristossa. Tämä johtuu siitä, että kalliot ovat erilaisia liikkeitä - kallion nostamista ja laskemista. Tämän liikkeen seurauksena ilmestyvät grabenit, kaukalot ja kuopat. Järviä ja lampia syntyy myös maanalaisten luolien romahtamisen seurauksena, useimmiten tämä tapahtuu kalkkikivikivien kanssa. Säiliöitä esiintyy paikoissa, joissa kalkkikivi on liuennut ja kosteutta on kertynyt uriin. Näitä järviä kutsutaan karstijärviksi, ja voit nähdä ne kalkkikivialpeilla tai Etelä-Saksassa. Karstijärvet ovat viimeisen jääkauden jäänteitä. Tuohon aikaan ne muodostuivat kaivettuihin kaivoihin, jotka olivat kaivaneet jäätä, ja täyttyivät vedellä sulatettaessa tätä jäätä.
Vaihe 3
Monissa tapauksissa näiden kourujen ympärille muodostui sivusuunnassa ja terminaalisesti muodostuvien mureenien sedimenttejä, minkä vuoksi monilla karstijärvillä on hyvin jyrkät taka- ja sivuseinät. Nämä järvet näkyvät Alppien juurella, Pohjois-Saksassa, Pohjois-Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Onttoilla järvillä on sama alkuperä, jotka ovat peräisin jääkaudelta, ja niiden sänky oli täynnä vettä aiemmin siellä olevasta jäätiköstä. Tällaiset kourut muodostuivat pohjamoreenin liikkuessa jättäen jääpaloja tielle. Näitä järviä käytetään karjan kasteluun ja palokunnan tarpeisiin.
Vaihe 4
Lähes täydellisesti pyöreät vuorijärvet ovat useimmiten tulivuoren alkuperää ja sijaitsevat enimmäkseen kuolleiden tulivuoren kraattereissa. Tässä tapauksessa tulivuoren kartio romahti vähitellen ja kraatterisuppilo täytettiin vedellä. Yhdysvalloista löytyy monia tulivuoren alkuperää olevia järviä, ja pienempiä, enintään 2 km: n pituisia järviä on runsaasti Eiffelissä.
Vaihe 5
Monet järvet eivät syntyneet maan laskeutumisen, vaan patojen seurauksena. Useimmiten tällaiset järvet muodostuvat maanvyörymän seurauksena vuoristoalueilla tai kivien romahtamisen seurauksena vuoristoisilla ja ympäröivillä alueilla. Syynä voi olla myös jokien mataluus, kun eri sedimentit tuovat joen pohjan ja joki muuttaa sen suuntaan.
