Kuolema on ilmiö, joka on peitetty salaisuuden verholla. Kuolemasta on paljon retorisia kysymyksiä. Psykologit, selvänäkijät, filosofit ja tutkijat etsivät vastauksia niihin. Kuolleisiin liittyy valtava määrä rituaaleja ja merkkejä. Yksi näistä rituaaleista on, että vainajaa viedään aina eteenpäin jaloillaan.
Mitä uskonto sanoo?
Uskonnolliset ihmiset uskovat, että jopa kuolemansa jälkeen ihminen on aina varhaisessa vaiheessa tilivelvollinen Jumalalle. Kun hautajaiset pidetään, arkku kuolleen kanssa viedään eteenpäin jaloillaan, niin että kuolleen kasvot menevät alttarille. Tätä rituaalia joillakin kansoilla ei kutsuta muuksi kuin "viimeiseksi rukoukseksi". Esimerkiksi muinaiset slaavit liittivät oven toiseen maailmaan. Voit heti muistaa toisen samanlaisen merkin - et voi nukkua jalat ovelle. Tämä merkki johtuu siitä, että muinaisten slaavilaisten mukaan uni on lähellä kuolemaa. Unen aikana sielu lähtee ihmiskehosta ja palaa heräämiseen. Tutkijat ovat todistaneet, että et todellakaan voi nukkua jalat ovelle. Tässä asennossa henkilö tuntee olevansa epävarma. Tämän seurauksena uni muuttuu ahdistuneeksi ja levottomaksi.
Miksi on perinteisesti tarpeen kuljettaa kuolleen jalkaa ensin?
Muinaisina aikoina kuolleita ei viety oven läpi. Suoritettiin vainajan poistamisprosessi ikkunan tai seinässä olevan erityisen reiän läpi. Hautajaisten jälkeen reikä korjattiin uudelleen. Perinteen mukaan uskotaan, että tällä tavoin kuolleen sielu seuraa häntä eikä löydä kotia. Uskottiin, että muuten vainajan henki voisi jäädä taloon.
Kuolleita viedään eteenpäin jaloillaan niin, että sielu tietää, minne se on suunnattu, mutta ei muista paluumatkaa. Jotkut tavat mainitsevat, että toinen maailma on eräänlainen "käänteinen" maailma. Kun henkilö syntyy, hän tulee ensin päähän. Synnytys, jossa lapsen ulkonäkö on jalkoja eteenpäin, on useimmiten hyvin vaikeaa, ja joskus loppuu lapsen tai äidin kuolemaan. Tästä syystä tapana on peittää peilit liinalla. Monissa tapoissa sanotaan, että peili on sisäänkäynti toiseen maailmaan. Uskotaan, että jos sielu näkee itsensä peilissä, se voi pysyä.
Joidenkin kansojen joukossa, esimerkiksi Krimin karaiitit voidaan lukea heille, on tapana kuljettaa kuolleen pää ensin.
Rationaalinen näkökulma
Jos unohdamme uskonnon ja perinteet ja siirrymme järkeen, voimme ymmärtää, että he kuljettavat ihmistä eteenpäin jaloillaan niin, että arkun takaapäin kuljettava henkilö ei voi katsoa kuolleen kasvoja. Jotkut ihmiset hermostuvat nähdessään kuolleet. Peloissaan monet heistä saattavat pyörtyä.
Elävää ihmistä viedään aina eteenpäin päähänsä, kuten esimerkiksi pelastettaessa hukkunutta ihmistä vietäessä polttavasta talosta. Tämä tehdään niin, että uhrin kasvoja katsellen voidaan selvittää hänen tilansa ja tulla mahdollisuuksien mukaan apuun.
