Kaikki eivät tiedä, että yhteinen etuliite "oglu", jota käytetään kirjoitettaessa ja lausuttaessa esimerkiksi azerbaidžanilaisia oikeinimiä, ei tarkoita muuta kuin "poika".
Nimeämisen periaatteet
Toisin kuin venäjän kielellä hyväksytyn nimen rakentamisperiaatteessa, joka perinteisesti koostuu monimutkaisesta yhdistelmästä hänen syntymänsä aikana hänelle annettu päänimi, hänen sukunimensä ja isänimensä - isänsä johdettu nimi, itäiset kansat sanojen ehdollinen numerointi omissa nimissään. Sukunimi asetetaan yleensä ensimmäiseksi, sitten henkilön nimi loppuun - hänen oman isänsä nimi, johon on lisätty etuliite "oglu", mikä tarkoittaa muuta kuin kuulumista maskuliiniseen sukupuoleen. On mielenkiintoista, että naisen, ts. Tytön, "kyzy", joka kirjaimellisesti tarkoittaa "tytär", nimittämiseen käytetään täysin erilaista sanaa.
Tarkoituksena turkkilaisessa käännöksessä "oglu" tarkoittaa "isän poikaa". Turkkilaisten kansojen kielen rakentamisen erityispiirteiden näkökulmasta käytetään sanaa "oglu" patronymin lopun sijasta, mikä meille on synonyymi sanalle "vich". Bul ja Fuad, joilla tavallisessa merkityksessä venäjän kielellä on isänsä Bulevich ja Fuadovich, jopa virallisissa asiakirjoissa, rekisteröidään nimellä Bul-oglu ja Fuad-oglu.
Patronymics
Virallisessa kirjallisuudessa tätä nimen lisäystä kutsutaan yleensä isänimeksi, hiukkaseksi, jolla on tärkeä toiminnallinen merkitys niin kutsutun "perheenjäsenen" aikoina, jolloin sanan "oglu" läsnäolo oli ainoa tapa osoittaa henkilön kuuluminen perheeseen kertomaan esi-isistään turvautumalla monimutkaisiin, yhdistettyihin nimiin.
Tänään hiukkanen "oglu" tai "uly" on menettänyt alkuperäisen merkityksensä ja palvelee vain keskinimen oikean muodostuksen tarkoituksiin. Neuvostoliiton olemassaolon ei niin kaukoina aikoina sellaisia kasaheille, azerbaidžanilaisille, tadžikeille, abhasialaisille kuuluvia yhdistenimiä ei vain lausuttu, vaan ne kirjataan myös kirjaimellisesti tärkeisiin asiakirjoihin, kuten esimerkiksi henkilön syntymätodistukseen.
Nykyään tällaista jälkiliitettä pidetään tarpeettomana atavismina tai kunnioittavana liitteenä pikemminkin kuin pakollista henkilön nimen osaa.
Yhdistettyjen ulkomaisten nimien ja sukunimien kirjoittamisen ja havaitsemisen virallisten sääntöjen mukaan etuliite "oglu", joka on olennainen osa ns. Itäisiä nimiä, kirjoitetaan yhdysviivalla, jolla on päänimi, sitä pidetään nimityksenä olemassa olevien perhesiteiden kanssa ja sallii sekä sen alkuperäisen version käytön että korvaamisen nykyaikaisemmille, ymmärrettävimmille venäjänkielisille tavoille patronymin tarvittavan lopun muodossa. Euroopan maissa ei ole perinteitä nimetä isänimellä, joten tällaista etuliitettä ei käännetä tai kirjata asiakirjoihin.
