Tšernobyl on edelleen maailman ydinvoima-alan pahin katastrofi. Tšernobylin ydinvoimalaitoksen neljännen reaktorin räjähdyksen jälkeen pudonnut radioaktiivinen laskeuma pääsi jopa Pohjois-Euroopan maihin, mutta monien vuosien ajan tämän kauhean tragedian syy on pysynyt hämmentyneenä ja ilman tarkkaa määritelmää.
Tšernobylin kronikka
Tšernobylin ydinvoimalan räjähdys tapahtui 26. huhtikuuta 1986, minkä seurauksena aseman neljäs ydinreaktori tuhoutui kokonaan. Vaarallisimmat radioaktiiviset aineet pääsivät ympäristöön, ja seuraavien kolmen kuukauden aikana kymmenet ihmiset kuolivat tappavasta säteilyannoksesta. Reaktorin sytytyksen sammuttaneet palomiehet kutsuttiin säännölliseen tulipaloon varoittamatta vaarasta ja antamatta heille mitään suojavarusteita. Tuolloin Tšernobylin ydinvoimala oli Neuvostoliiton tehokkain ydinvoimala.
Tulipalon sammuttamisen jälkeen palomiehet alkoivat päätyä joukkoon sairaaloihin - samalla kun Neuvostoliiton hallitus yritti hiljentää ja vähätellä myöhemmin tuntemattomasta syystä maailmaa sattuneen tragedian laajuutta. Plutoniumin, uraanin, strontiumin, cesiumin, jodin ja radioaktiivisen pölyn isotoopit pääsivät ilmakehään tuhoutuneesta reaktorista. Näiden tappavien aineiden joukko ulottui Itä-Eurooppaan, Neuvostoliiton eurooppalaiseen osaan ja Skandinavian maihin. Suurin osa saastuneista radioaktiivisista saasteista putosi Valkovenäjän SSR: n maille.
Katastrofin syy
Reaktorin räjähdyksen katalysaattorista ei ole yksiselitteistä mielipidettä tähän päivään saakka. Jotkut asiantuntijat ovat varmoja, että syynä olivat vialliset laitteet ja ydinvoimalan rakentamisen aikana tehdyt virheet. Toinen osa väittää mahdollisesta sabotaasista ja kokeista, jotka johtivat liian suurelle kuormitukselle ja rikkaaseen reaktorin käytön sääntöjen rikkomiseen. Toiset taas puhuvat inhimillisestä tekijästä - nimittäin reaktorin oikeasta toiminnasta vastaavien Tšernobylin ydinvoimalaitoksen työntekijöiden huolimattomuudesta ja vastuuttomuudesta.
Uskotaan, että jos reaktori rakennuksen alussa olisi peitetty projektissa suunnitellulla betonikorkilla, tragedia olisi voitu välttää.
Ydinfysiikan asiantuntijat pystyivät kuitenkin rakentamaan Tšernobylin katastrofin todennäköisimmän skenaarion. Todennäköisesti räjähdys johtui kiertävän vesijärjestelmän vikaantumisesta, joka jäähdytti reaktorin uraanipolttoainesauvoja. Vian seurauksena tehoyksikön lämpötila nousi voimakkaasti, mikä johti tankojen sulamiseen ja radioaktiivisen höyryn vapautumiseen niistä. Tämä höyry reagoi kemiallisesti zirkoniumilla päällystettyjen tankojen kanssa ja vapautti räjähtävää vetyä, muuttaen reaktorisydämen tappavaksi atomipommiksi.
